Vuosi sitten yhdellä pyörälenkillä ilmoitin kaverilleni Paulille kiinnostuksesta hankkia jonkunlainen tehonmittauslaite pyörääni. Olin talven ajan treenannut trainerilla, jossa on sisäänrakennettu tehomittaus ja se oli saanut aikaan ihastuksen tehojen mukaan treenamisesta. Muistan hyvin kuinka tuon lenkin loppupuolella ihmettelimme, että miksi markkinoilla ei ole kunnon tarjontaa SPD maasto-/gravel-pyörään suunnitelluista tehopolkimista. Muutama päivä tuon lenkin jälkeen näin Garminin mainoksen jossa mainittiin uusista tuotteista. Olin tippua penkiltä kun yksi uutuuksista oli juuri kaipaamani SPD tehopolkimet!
| Tiedoksi: polkimet ovat testilainassa Garminilta. Kaikki kirjoituksen kommentit ovat minun omia ja niihin ei ole kukaan vaikuttanut. Kirjoittaja (jaa mää vai) on gravel-pyöräilijä ja polkimet ovat olleet ainoastaan gravel-(hiekkatie)pyöräily käytössä. Tietty tässä lajissa joskus ajetaan poluillakin, joten kovaa käyttöäkin on tullut. Kirjoittaja (jaa mää vai) on aktiivinen pyöräilijä. Ei valmentaja, ei insinööri. Artikkelissa on itse netin kautta opiskeltuja asioita. |
Kysymys numero yksi, tarvitsetko tehomittaria?
Ennen pyöräilyä olin 100% kestävyysjuoksija ja silloin pärjäsin hyvin pelkällä sykkeiden mittauksella. Myös pyöräilyssä pärjäsin alkuun ilman tehomittaria kunnes tajusin sen hyödyn. Olenkin tullut siihen päätökseen, että tehonmittauslaite tulee jatkossakin pysymään pyörässäni ja haluan sen avulla kehittyä paremmaksi pyöräilijäksi!
Mut hei Oksanen, avaa lisää ja kerro miksi sitä tarvitsee! Kamoon dude!
Selvä! Mä kerron lisää!
Alkuun kun olet hankkinut tehomittarin, niin kannattaa tehdä FTP-testi! Kyseinen testi tarjoaa tiedon millä tehoilla pystyt polkemaan! Testi etenee seuraavanlaisesti: alkuun tehdään alkulämmittely, sen jälkeen pienet jalkojen herättely vedot ja sitten itse testi joka kestää 20 minuuttia. Tuon 20 min aikana pyritään pitämään tehot niin korkealla kuin mahdollista. Jep, tämä on raaka testi ja keuhkot, jalat, pääkoppa ja sydän tulevat huutamaan hoosiannaa! Loppuun vielä cool down ja sitten tsekkaamaan tulokset. Tuosta testin 20min jaksosta katsotaan keskitehot ja siitä vähennetään 5% ja näin saadaan FTP-tulos. Testin avulla saadaan tehoalueet eri treeneille. Esim. vetotreeneihin katsotaan FTP-tuloksesta sopivat tehot tietyn mittaisille vedoille. Itse olen nämä katsonut Zwiftin valmiista harjoituksista. Tehojen kanssa treenaaminen tuottaa loistavia tuloksia. Etenkin vetotreenit kehittävät paremmin kuin pitkä tasainen junnaaminen.
Itse olen tehnyt FTP-testit trainerilla. Se onkin paras tapa tehdä testi, koska siinä ympäristö ei vaikuta testin tulokseen.
Nyt kun FTP-tulos on tiedossa, niin tiedät millä tehoilla pystyt ajamaan esim. tunnin mittaisen kilpailun. Saat tarkkuutta treeneihisi ja tiedät tarkalleen millä teholla sinun kannattaa treenata.
FTP-testi kannattaa tehdä uudelleen muutaman kuukauden välein, koska jos treenaat aktiivisesti ja kehitystä tapahtuu, niin myös FTP-tulos paranee ja voit nostaa tehoalueita. Se voi tietty myös heikentyä jos treenit jää vähille. Uusi FTP-tulos kertoo sitten taas millä wateilla jatkossa pystyy painella.
Sykkeen mittaus on tottakai myös erittäin tärkeää ja hyödyllistä, mutta sykkeeseen vaikuttaa moni tekijä. Stressi, kofeeini, kuumuus, flunssan jälkilöylyt jne. Tehonmittaukseen nämä eivät vaikuta, vaan se antaa suoraan, nopean tiedon kuinka paljon laitat tehoa sillä hetkellä. Esimerkiksi flunssan jälkeen menin pyörälenkille ja sykkeet olivat hieman korkealla. Pystyin tarkistamaan Garmin tehomittarin avulla, että millä tehoilla poljen ja onko sykkeet oikeasti korkealla tehoon nähden. Teho- ja sykkeenmittaus toimivat siis erinomaisesti yhdessä. Saatat aina saavuttaa tietyt tehot, mutta sykkeen mittauksella tiedät kuinka helposti saavutat ne.
Kilpailukäytössä helpottaa vauhdin pidon kanssa kun tietää millä tehoilla pystyt polkemaan tietyn ajan. Helpottaa kun pidät vain huolen, että pyöräilytietokoneessa oleva keskimääräinen teho pysyy siinä minkä FTP-testin perusteella tiedät pystyväsi. Tietty kisa on aina kisa ja silloin saattaa pystyä venymään kovempiinkin suorituksiin kuin mitä testeissä.
Garmin Rally XC200 plussa ja miinukset:
Plussat:
+ Helppo asentaa. Kiinnitys samalla lailla kuin muutkin polkimet. Muistaa vaan, että kierteisiin vaikuttaa se kumman jalan poljin kyseessä! Kiristys eturenkaaseen päin!
+ Poljin on helppo siirtää pyörästä toiseen.
+ Ovat yhteensopivat kaikkien Shimano SPD klossien kanssa. Minulla on käytössä neljät eri pyöräilykengät ja kaikissa omat Shimano SPD klossit kiinni. Onneksi ne kaikki käyvät Garminin polkimien kanssa, eikä tarvitse ostaa kaikkiin uusia klosseja. HUOM! Mukana tulee myös Garminin omat klossit!
+ Kalibrointi vaatii vain napin painalluksen pyöräilytietokoneesta. Kannattaa muistaa tehdä kalibrointi tasaisin aikavälein.
+ Kestävät! Isoin kysymysmerkki aluksi oli, että kuinka polkimet kestää kun ajaa maastossa ja ne kolahtelevat kiviin ja keppeihin. Nyt on vuoden verran kokemusta ja takana kovia testejä Sipoonkorven rajuimmissa maastoissa. Hyvin ovat kestäneet, vaikka välillä vähän kolahdelleetkin kallioon ja irto kiviin.
+ Hyvää dataa ja kaikki data tulee ilman pätkimisiä. Luotettavaa dataa!
+ Tehon lisäksi mittaa poljinnopeutta eli kadenssia. Liian hidas kadenssi ja isot tehot voivat aiheuttaa polvikipuja (kokemusta on) eli kannattaa kiinnittää huomiota millä nopeudella polkimia pyörittää.
+ Garmin pyörätietokoneessa oma välilehti tehoille kertoo tehojen ja kadenssin lisäksi myös vasemman ja oikean jalan käytöstä. Minkä verran käyttää tehoja vasemmalla ja minkä verran oikealla jalalla. Tuo näyttö ilmoittaa myös mihin kohtaan jalkaa teho osuu. Siitä voi päätellä onko klossi kiinnitetty oikeaan kohtaan kengässä.
+ Mittaa myös kuinka paljon lenkin aikana olet polkenut seisten/istuen. Ylämäissä helposti nousee ylös satulasta, mutta istuen voimia säästäisi enemmän.
+ Yhteensopivuus. Markkinoilla on vain muutamalla erilaisella kierteellä varustettuja polkimia ja tämä on se yleisin. Eli oikeastaan käy mihin vaan pyörään johon tämä tuote on suunniteltu. Maastopyörät, gravel-pyörät, maantiepyörät käyttävät näiden polkimien kierrettä. Harvinaisempaa, pienempää kierrettä käytetään vain BMX ja lasten pyörissä.
+ Tehonmittaus sensorin pystyy siirtämään muihin Garmin polkimiin. Esim. Garmin XC200 maastopyöräpolkimesta siirtää tehosensorin Garmin RS200 maantiepolkimiin. Tarvii vain kaksi ”ulkokuorta” ja yhden sensorin.
Miinukset:
– Harvinainen patteri CR1/3. Ei valitettavasti löydy markettien ja pienien ruokakauppojen hyllyistä. Kannattaa siis kerralla ostaa näitä varastoon. Omani löysin rautakaupasta.
– Poljin ja kenkä aiheuttaa minulla vinkumista. On aika yleinen probleema pyöräilyssä, mutta minulla ei tätä vaivaa ollut vanhojen SPD polkimien kanssa. Tästä vaivasta pääsee kyllä eroon rasvalla eli sitä vaan polkimiin tai klosseihin.
– Ei se edullisin tapa päästä mittaamaan tehoja. Mutta Garminin polkimissa etuna, että ominaisuuksia tulee reilusti ja yhteensopivuus kampien ja eri pyörien kanssa on taattu. Kun taas kilpailevassa tuotteessa, kampimittareissa, niiden tulee olla yhteensopivia pyörän muun osasarjan (keskiö, eturatas) kanssa ja noita on useampia erilaisia ja näin yhteensopivuus haastavampaa.
Loppuloru:
Mikäli olet samassa tilanteessa kuin minä eli kaipaat tehomittausta maastopyöräpolkimiin, niin tässä on ratkaisu! Kyseessä on luotettavat ja todella toimivat polkimet Garminilta! Jos olet ahkera, niin ne auttavat tekemään sinusta paremman pyöräilijän!
Tuotesivu: https://www.garmin.com/fi-FI/p/658594/pn/010-02388-04
Ja vielä tuotesivu muihin Garmin Rally polkimiin (eli löytyy myös maantiepyöriin/-klosseille):
https://www.garmin.com/fi-FI/c/sports-fitness/cycling-bike-computers-bike-radar-power-meter-headlights/?series=20780
OKSANEN 
0 comments on “Garmin Rally XC200 tehonmittauspolkimet”