Pitäähän sitä välillä käydä muuallakin kuin Sipoonkorvessa. Oltiin AP:n kanssa koodailtu edellisellä viikolla ja pohdittu jotain hyvää pitkis kohdetta keskelle viikkoa. Eka vähän pohdittiin Repoveden kansallispuistoa, mutta itse olin siellä juuri käynyt, joten päätimme suunnata Nuuksioon. Ihan hirveästi ei tule käytyä Nuuksiossa, koska asun Sipoonkorven vieressä ja treenimaastoina ovat aika samanlaisia. Sen takia ei kovin usein jaksa körötellä toiselle puolelle PK-seutua.
Otsikon häsäri #eeppinensekoilu liittyy tämän pitkiksen aikana tehtyihin harhalenkkeihin. Tuli välillä sekoiltua oikein urakalla kun yritti lukea Suunnon näytöltä reittiä. Taisimme yhteensä tehdä n. kymmenen harhalenkkiä. Harhalenkit olivat suurimmaksi osaksi sellaisia, että jatkoimme polkua suoraan, vaikka olisikin pitänyt kääntyä jonnekin pikku polulle. Syy ei ollut Suunnossa, vaan useissa polkuristeyksissä ja meikäläisen reitin tarkkailussa. #eeppinensekoilu häsäri syntyi kun hehkutimme Teemun ja Tommin pohjoisen retkijuoksuja. He ovat nimenneet nämä retket ”eeppisiksi seikkailuiksi.” Valitettavasti me jouduimme vääntämään hieman erilaisen nimen meidän retkelle.
Reitin olimme valinneet molemmille tuntemattomasta Nuuksion pohjoisosasta. Valitsemamme reitti on osa Nuuksio Classicin ultramatkaa. Lenkin pituudeksi tuli lopulta n. 28 km.
Reitti oli ihan miellyttävää polkua, vaikka ajoittain menikin aika tiheäksi pikku poluksi. Iso Parikas nimisen lammen ympäri juostiin upean näköistä rantapolkua. Tältä osuudelta tuli napattua muutamat kuvatkin. Samalla kun kiersimme Iso Parikasta, niin vettä alkoi tiputella. Sadetta kestikin n. puolisen tuntia ja yhteen ääneen totesimme, että pitästä aikaa tulee juostua sukat märkinä. On ollut sen verran pitkään hienot ilmat, että märillä poluilla ei ole juurikaan tarvinnut juosta.
Lenkin loppuosassa tuli vastaan miellyttäviä kalliopolkuja. Niissä pääsee rallattelemaan ihan kivaa vauhtia ja useasti maisematkin ovat kallioiden päällä parhaimmillaan. Ikävä kyllä #eeppinensekoilu sai myös päivän mukaisen päätöksen kun yhtä äkkiä tunsin kipeän piston sääressäni, sukan yläpuolella. Äkkiä vilkaisin mikä ihme siellä pistää ja huomasin ison kimalaisen hengailemassa säärelläni. Ai helkkari kun sattui! Onneksi matkaa oli enää vain n. 1-2 km jäljellä joten eiköhän autolle selvitä. Askellus muuttui hieman araksi, mutta loppujen lopuksi pisto ei aiheuttanut punotusta ja kirvelyä pahempia oireita.
Palasimme takaisin autoille ja siellähän meitä odottivat ansaitut oluet. Kiitos vielä AP seurasta ja bissestä! Vaikka sekoiluja tapahtuikin oikein urakalla, oli kyseessä loistava pitkis. Jalka liikkua oikein mukavasti ja maisemat ja seura olivat todella kohdillaan!
Juokseminen on tuntunut viime aikoina todella hyvältä ja nopealta. Itseasiassa lähes jokaisen lenkin jälkeen pääsen lukemaan Suunto aplikaatiosta ”nopein aika tällä reitillä.” Vielä kun pääsisi hyödyntämään hyvää kuntoa kilpailuissa. Noh, Vaaroilla sitten!
Videoita tästä lenkistä löydät Instagramin profiilin tallennetuista tarinoista:
https://www.instagram.com/stories/highlights/17931646006145183/
OKSANEN 
0 comments on “#eeppinensekoilu – Nuuksion kansallispuisto”