Lauantaina kisailtiin Sipoonkorpi Trail (10 km / 21 km / 30 km). Lähtö ja kisakeskus oli tuttuun tapaan Kuusijärvellä ja kisassa juoksijat pääsivät kruisailemaan ympäri Sipoonkorven kansallispuistoa. Tänä vuonna mietin pitkään lähdenkö koko kisaan mukaan ja vasta viimeisellä viikolla päätin huilata tämän kisan. Yritän tänä vuonna välttää itseni ylikuormittamista kisoilla. Toinen hyvä syy oli, että vaimolla oli oma jalkapalloturnaus ja meillä oli pojan kanssa kundien lauantai. Rattaiden kanssa en viitsinyt lähteä juoksemaan poluille. Vaikka en päässytkään kilpailemaan, päätin että menemme poikani kanssa katsomaan ja kannustamaan juoksijoita. Meiltä kun on kävelymatka Kuusijärvelle ja pitäähän NUTS lehmänkelloille saada jotain käyttöä. Meillä oli itseasiassa todella kivaa, joten jatkossakin jos ei pääse kilpailemaan, niin pitää ehdottomasti lähteä kannustamaan. Sain myös otettua muutaman kuvan lähdöstä ja 10 km juoksijoita kävin kuvaamassa poluilla.
Mites muuten viikko sujui? Kilsat jäi vähän vähäisimmiksi, mitä olin alunperin suunnitellut. Ehkä tuo lauantain lumimyrsky ja edellisen sunnuntain pitkis vaikuttivat asiaan. Eihän sitä näköjään ihan hetkessä palaudu, kun juoksee 42 km. Alkuviikko ja esim. tiistain lenkki menikin aika puujaloilla hölkätessä. Keskiviikkona päätin tehdä palauttavan fillarilenkin. Palauttelun jälkeen kiskaisin torstaina 10 km vauhtikestävyysjuoksun. Vauhdista päätellen jalat olivat vieläkin jumissa, eivätkä rullanneet kunnolla.
Perjantaina kävin työmatkalla Hangossa ja paluumatkalle päätin yhdistää Bodom Trailin testilenkin. Kävin juoksemassa ensimmäisen kierroksen, joka on n. 12 km pitkä. Reitti oli hyvässä kunnossa ja yllättävän kuiva. Olisin odottanut, että reitti olisi ollut täynnä pieniä lampia. Noh, yleensä se toinen kierros on ollut kosteampi ja sitä en nyt käynyt juoksemassa. Bodom Trail juostaan tulevana lauantaina ja siellä tapahtuu myös minun kisakauden avaus. Vähän jännittää mikä on vauhti ja kunto, mutta sehän selviää pian. Ainakin sääennusteet näyttävät hyviltä ja reitti tulee todennäköisesti olemaan kohtuullisen kuiva.
Lauantaina en juossut ollenkaan, koska olin katsomassa Sipoonkorpi Trailia ja pojan kanssa testasimme pikkuautojen kaarreajo-ominaisuuksia. Olisinhan sitä voinut hänen kanssaan käydä rattailla juoksemassa, mutta talvi päätti tulla takaisin, joten jäimme sisätiloihin.
Sunnuntaina eli Vappuaattona sää oli aika karsea. Noh sellaista se on. Ei muuta kun lenkkarit jalkaan ja kohti Sipoonkorpea. Olin suunnitellut n. 32 km reitin ja pyrin välttämään Sipoonkorven kosteimpia ja kuraisimpia kohtia. Se ei kuitenkaan mennyt ihan niin kuin suunnittelin. Lunta oli tullut sen verran reilusti, että polut oli kaikkialla aivan märkiä ja mutaisia. Ainoa poikkeus oli Kalkkiruukin hiekoitettu luontopolku. Lopulta tuo pitkis jäi ainoastaan 23 km mittaiseksi. Otti sen verran päähän märät sukat ja menin vielä sekoilemaan reitin kanssa. Olin suunnittellut uutta reittiä, mutta en vaan pysynyt Suunnon neuvomassa suunnassa. Oli varmaan kaikkien aikojen veemäisin pitkis Sipoonkorvessa. Sukat olivat aivan litimärät koko lenkin ajan ja vielä eksyilyt kruunasivat totaalisen surkean lenkin. Onneksi kotona odotti vappumunkki ja olut.
Eilen, maanantaina minun oli alunperin tarkoitus pitää vapaata, mutta eihän noin hienolla säällä voinut jättää lenkkiä tekemättä. Vielä kun takana oli pari super surkeeta päivää, niin nyt oli pakko päästä juoksemaan. Saisi hyvät viimeiset tuplapitkikset ennen Karhunkierrosta. Nimittäin nyt aletaan himmailemaan ennen vajaan 4 viikon päästä juostavaa Karhunkierrosta. Oli aurinkoa ja lämpötila oli reilusti yli kymmenen asteen eli shortsikeli! Noh aurinko oli tosi kiva ja lämpötilakin oli tosi kiva, mutta poluthan olivat vielä aika kosteassa kunnossa ja sukat pääsivät taas uiskentelemaan. Lopulta juoksin Päiväkumpu-Sipoonkorpi poluilla n. 17 km eli semi-pitkiksen.
Se olis nyt siinä, nimittäin kova treenikausi ennen Karhunkierrosta. Tietty vielä käydään juoksemassa melkein päivittäin, mutta määrät ovat selvästi pienempiä. Fiilis on ihan ok. Vuodenvaihteen vaikeudet tuli lopulta selätettyä ja sain ihan hyvän määrän treenikilsoja. Oli aikamoinen mysteeri miten pääsen treenaamaan alkuvuoden, mutta lopulta kaikki meni kivasti. Iso kiitos tästä rakkaalle vaimolleni! 🙂
OKSANEN 
0 comments on “Kannustusjoukoissa”