Viime kesänä 1.7.-4.7.2022 pääsin toteuttamaan mainion pyöräretken Suomen hienoimmilla sorateillä. Neljässä päivässä ehdin kerätä kilometrejä 743 km verran. Kaikki kilsat ajoin kesän kuumimpien päivien aikaan. Kyseessä ei ollut nautiskeluretki, vaan enemmänkin ns. suorittamisretki, jossa testasin itseäni helteisinä päivinä, tavoitteena ajaa mahdollisimman pitkiä päiviä. Edes kattila ei päässyt retkelle mukaan. 🙂
Tapahtumia oli tosi paljon, joten en aio kirjoittaa pitkää yksityiskohtaista raporttia. Kerron ennemmin tarinan kuvien + kuvatekstien kautta. Niitä on paljon, joten otahan kahvi kouraan ja siirry katselemaan!
Päivä 1 – Vantaa-Repovesi – 216.80 km | ⛰️ 1,664 m
Matka etenee. Maaseudun vanhat rakennukset ja yritykset tuo aina hyvän fiiliksen. 
n. 50 km takana. Tästä obla-dii-obla-daa osuudesta tiesin etukäteen, mutta ajattelin siltä käydä kurkkaamassa millaista täällä nyt on. Samaa pusikkoa, mutta onneksi vain parisataa metriä. 
Vähän isompaa soraa. 
Ja nättiä soraa 
Lahot ladot aiheuttavat aina kameran kaivamista taskusta. 
Pitkää baanaa. 
Pakko oli jo laittaa Compeedia jalkaan. Eivät uudet Quocin kengät istuneet ihan täydellisesti tähän ulkosyrjäpainotteiseen jalkaan. Tiedän älä ota uusia kenkiä pitkälle retkelle! Olin heikko! 
Lounasta ABC:lla. Pastapikari, munkki, lakuja matkalle mukaan, Vichystä suolaa ja Noccosta kofeiinia. Koko reissu oli helteinen ja lähes jokaisella huoltoasema pysähdyksellä ostin Vichyä. 
Kuumuus alkoi painaa. Tuttuun tapaan väsymys ja vaikeudet minulla alkavat kun matkaa on mennyt n. 5 tuntia. Järvestä vettä päähän ja vähän varjossa hengailua. Pitää vaan muistaa, että ehkä nyt on vaikeata, mutta kyllä se tästä taas paremmaksi muuttuu! Muistaa vaan tankata ja puskea eteenpäin! 
Semmonen hökkeli 
Tutuksi tullutta peltomaisemaa. Nautin! 
Kouvolan porteilla pieni huoltsikka tauko. Tutut eväät. 
Kouvolassa ensin kaupungin läpi ja sitten vähän kapeammalle baanalle. Tämän jälkeen tuli Tykkimäen ohitus. 
Repovesi lähestyy. 200 km ohitettu. Pienet poseeraukset ilta-auringossa. 
Perillä! Repovesi ja Olhavanvuoren leiri saavutettu! 
Sääret nauttineet sorapölystä. 
Saavuin aika myöhään, joten telttapaikat olivat vähissä. Jengiä oli saapunut ihan mukavasti telttailemaan. Pystytin teltan leiripaikan sivuun, jotta en aamulla herättäisi muita. Edessä oli aikainen lähtö. 
Hyvä fiilis 
Iltapalaksi kaikkea mitä huolsikoilta oli tarttunut mukaan. 
Raskas eka päivä takana. Matkaa kertyi 216 km helteessä. Onneksi ajelin sopivan rauhallista vauhtia, pidin tasaisesti taukoja ja nautin paljon nestettä!
Päivä 2 – Repovesi-Laukaa – 169.44 km | ⛰️ 1,309 m
Toisen päivän aamu. Päivä käyntiin rasvalla. Yksi tärkeimmistä jutuista pitkillä pyöräretkillä! 
Pullojen ja juomarakon täyttö Repoveden kaivosta. Kannoin koko ajan mukanani 2L rakkoa, sekä kahta pulloa (0,9L ja 0,7L). Toisessa pulloista Nosht elektrolyyttijuomaa. 
Päivä alkoi upeilla Repoveden hiekkateillä. Keula osoitti kohti Mäntyharjua. Lähdin aikaisin liikkelle, koska halusin tänään olla hyvissä ajoin majapaikassa. Yöpyisin meidän mökillä Laukaan lähellä. Siellä odotteli järvi, sauna ja pehmeä patja. Oli siis kiirre! 🙂 
Löytyi myös vähän kameempaa kärrypolkua. Nämä ovat ehkä mageimpia pätkiä mitä löytyy! 
Äkkiä reitti muuttui kapeaksi poluksi ja lopulta päädyin aika tekniselle kalliolle. Siinä kohtaa päätiin hylätä Repovesi-Mäntyharju maastopyöräreitin ja palata Repoveden leveälle soratielle. 
Se oli fiksu päätös! Tässä just nautittu 60 km/h alamäestä. 
Mäntyharjun torilla odotti aamupala. Matkaa takana 35 km. Voikkari, munkki ja kahvia. Ai että! 
Seuraava etappi oli Mäntyharju-Leivonmäki. Karoliinan luokse lounaalle. 
Pakollinen kuva 
Tällä välillä oli eniten asfalttia koko retken aikana. 
Takas soralla. Viihdytin itseäni mielenkiintoisilla kuvakulmilla. 
Ajottain tie oli kostea ja lampötilakin pysytteli jonkun aikaa 25-30 asteessa. Kunnes myöhemmin taas käristi oikein kunnolla. 
Vitsi mikä sattuma. Tuuren Ville ja Iida. Villen kanssa ollaan tuttuja polkujuoksumaailmasta. He olivat polkemassa paikallisessa tapahtumassa. Tässä sitten höpistiin muutama minuutti. Kylläpä piristi päivää! 
Toinen päivä ja 115km. Viimeinkin lounaan aika! Karoliinan Kahvimylly on legendaarinen paikka! 
Takas soralla ja masu täynnä! 
Lehmiä. 
Helle puskee päälle! 
Toivakassa! Oli pakko ottaa kuva tyylikkäästä parturi-kampaamosta. 
Lievestuoreella mageeta pätkää! 
Maisemaa 
Viimeinen hiekkatie joka vie meidän mökille. 
Perillä! Päivän kaksi polkemiset paketissa! 
Vähän kevyempi päivä kuin ensimmäinen. Tosin kuumuus teki jälleen etenemiselle oman haasteensa. 
Faija lämmittämässä saunaa.
Tässä vielä toisen päivän parhaat videoklipit:
Päivä 3 – Laukaa-Ouninpohja-Evo – 203.90 km | ⛰️ 1,947 m
Päivä 3 käyntiin. Faijalle morot ja kohti Jyväskylää. Siitä Jämsään ja yö olisi tarkoitus nukkua Evon luonnonpuistossa Hämeenlinnan lähellä. Pitkä ja raska päivä edessä. Onneksi mökillä sai hieman body batterya kohotettua. 
Varjokikkailua 
Jyväskylästä matkaan tuttuja. Auvisen Anssi tuli pitämään seuraa seuraavat 50 km. Kiitos Anssi! Hyvästä seurasta oli suuresti apua! 
Anssi painaa 
Jep. Tuli taas piirrettyä vähän extreme reitti. Onneksi kaverin kanssa nämä menee vähän leppoisammin. 
Hienoa pätkää junaraiteiden vieressä. 
Lisää hienoa pätkää 
Anssi jatkoi omaa reittiä takaisin kotiin. Itse jatkoin kohti Jämsää. 
Tässä mutkassa n. 20 vuotta sitten hurrattiin ralliautoille. Moksi-Leustun erikoiskoe. 
Lämpötilapäivitys 
Jämsässä Burgerilla. Raneista tärkeetä suolaa. Hieman vajaa 100 km kolmannesta päivästä takana. 
Lounaan jälkeen matka jatkui maailman kuuluisimmalla ralli erikoiskokeella eli Ouninpohjalla. 
Nousuja ja laskuja riitti! Ouninpohja on tunnettu maailman nopeimpana sora rallierikoiskokeena, sekä sen isoista hypyistä. 
EK jatkuu. 
Pikku kylä tuli jossain vaiheessa vastaan. En muista paikkakunnan nimeä, mutta jossain Isojärven kansallispuiston lähellä olin. 
Ennätyspitkä pätkä soratietä. Ajoin 50 km putkeen pelkkää soratietä. Yksi eeppisimmistä sorateistä mitä tässä maassa ajanut! 
Mietin pyörän vaihtoa.. 
Ilta-aurinko alkoi saapua. 
Pölyä ja aurinkoa. Jalka tummuu. 
Hienoa baanaa iltavalossa. 
Reilu 150 km kolmannesta päivästä takana. Odotin, että tässä vaiheessa väsy saapuu ja tulee olemaan vaikeeta, koska oli raskain päivä menossa. Yllätyksekseni meno maistui ja hymy irtosi. Olin jotenkin siinä loistavassa zonessa et nyt mennään kun meno maistuu. 
Viimeinkin lähellä leiriä, mutta sitä ennen hieman iltapalaa Auttoisten Kievari Aijakasta. 
Jäi 20 minuuttia extraa. Joutui vähän koko päivän tuijotella kelloa, että ehdin tänne ennen sulkemista. Muita kauppoja tai huoltsikoita leirin lähellä ei ollut. 
Iltapala ja yksi olut maistui oikein kivalta! 
Super mukava omistaja pariskunta! Oli mukava kuulla heidän tarinaa ja kertoa omasta seikkailustani. 
Iltapalan jälkeen oli vielä pikkuinen etappi Evon leiripaikkaan. Päivä 3 done! 
Tässä on hyvä istua ja fiilistellä täydellistä päivää! 
Leiri pystyyn Ylinen Rautjärven rannalle. Voin sanoa, että tuolla paikalla itikoista oli jopa vähän liikaa seuraa! Ja retkelle pakatessa tämä gramman viilaaja päätti jättää hyttysmyrkyn kotiin. 
Nemo ja pyörä. Äkkiä takas telttaan ettei hyttyset syö! 
Päivä 3 
Pussi ja patja kutsuvat väsynyttä pyöräilijää. 
Ilme on hyvä.
Parhaat videot kolmannelta päivältä:
Päivä 4 – Evo-Vantaa – 152.29 km | ⛰️ 1,052 m
Neljäs ja viimeinen päivä käyntiin tutulla koktaililla. 
Fillari ja silta. Ekat parisataa metriä ajettu ja pysähdys kuvaa varten 
Alkuun heti siistiä pätkää! 
Ja jatkuu 
Viimenkin lähimmässä kylässä aamupalalla. 
Viimeinen päivä oli vaikea! Tässä kohtaa (n. 50-100km) alkoi tuntumaan pahalta. Ehkä se kuumuus ja isot kilsat alkoivat viimeinkin selättämään Oksasta. 
Parhaan makuisesta Nosht vauhtikarkista piristystä! *Yhteistyö 
Upeeta maaseutua Hyvinkään ja Mäntsälän lähellä. 
Ja jatkuu 
Lähellä Kellokoskea tuli tuttu pätkä jota olen useasti ajanut. On todella upea pätkä! Kapeeta soratietä ja vauhdikkaita laskuja! Ai että! 
Maali lähenee. Nyt Järvenpäässä. 
Maali on lähellä, mutta tämmöiset erehdykset teknisille poluille osaa ottaa henkisesti koville. Onneksi ei ollut pitkä polku. 
Tuttu kyltti. Alkaa jo polttaa. 
Kotona ja maalissa! Neljä päivää ja 743 km sorateillä kuumimpaan aikaan vuodesta! Huh mikä retki! Kuumuustesti suoritettu! 
Päivä 4
Tässä vielä neljännen päivän parhaat videot:
Näin. Sellainen oli kesän 2022 isoin seikkailu. Halusin tällä retkellä ajaa pitkiä päiviä, kevyellä varustuksella. Myös kuumuus oli hyvä testi tulevia seikkailuja ajatellen. Nyt tiedän mikä vauhti ja mikä määrä nestettä toimii. Kiitos vielä kun seurasit tänne asti ja mahdollisesti seurasit Instagramin puolella.
Tässä vielä linkki Instagram tarinaan: https://www.instagram.com/stories/highlights/17873065895719745/
Varusteet:
Pyörä: Felt Breed 20
Renkaat: Pirelli Cinturato 45-622 (Ei yhtään rengasrikkoa koko reissun aikana!)
Laukut: Restrap, Apidura, Agu, Topeak eli aika sekalainen seurakunta.
Navigointi: Garmin Edge 1040 Solar
Pyöräilyvaatteet: Isadore
Leirivaatteet: Columbia Sportswear
Kypärä: Met Trenta MIPS
Lasit: Alba Optics Delta Ultra
Kengät: Quoc Gran Tourer
Teltta: Nemo Hornet 1p
Makuupussi: Rab Neurino 200
Makuualusta: Exped Synmat HL M
Eväät: Nosht + kaikki mitä reitin varrelta löytyi (siis kaupoista)
Kamerat: Fujifilm X70 + iPhone 12 Mini
OKSANEN 
0 comments on “Bikepacking Kiiskilä 2022 – 743 km”