”Mä lähen sit sun beesiin” sanoo AP lähtöviivalla.

”Mulla on sit tapana lähtee liian kovaa ja hyytyä lopussa” Vastaan hänelle.

Hetkonen jospa tänä vuonna yrittäisi välttää ton skenaarion? Kuitenkin jo kolmas kerta, kun juoksen Bodom Trailin. Olisko kerrankin aika aloittaa rauhassa tai yleensäkin vaan juosta tasainen juoksu? Tuntuu, että tämä sama virsi on jokaisessa kisarapsassa, mutta ehkä sitä vielä joku päivä oppii.

Klo 9.00 kurvaamme Bodom Trailin pakkipaikalle. Reppu selkään ja kohti lähtöaluetta. Siellä kokoontuminen uuden gängin eli Samba Trail Running Clubin kanssa. Otetaan ryhmäkuvaa ja vaihdetaan kuulumisia. Tavaratorilla saan infoa Lekin sauvoista ultrajuoksukunkku Juha Jumiskolta. Pitääkin varmaan hommata moiset.

IMG_9971.jpg

Reppu säilytykseen ja lähden ottamaan lämpöä. Jalat tuntuu ihan hyviltä ja muutenkin ihan jees fiilis. Tomin kanssa muutama sananen tavoiteajoista ja sit jo odotellaankin lähtölaskentaa.

Pam ja menoks.. noi ei kyl ollut mitään paukkupyssyä, mutta anyway liikkeelle lähdettiin tuttuun tapaan ”täysiä.” Eka kilsa kun juostaan hiekkatietä, niin kaikki haluaa hyvän paikan polkujen alkuun. Itse pääsin hyviin asemiin, tuttujen juoksijoiden sekaan. Tästä on hyvä lähtee ”neulasbaanalle.” (Tsekkasin juuri sanan polkujuoksusanastosta, kun mielessäni ei ollut muuta kuin ”single-track”)

Alku ja oikeastaan ensimmäinen 12 km on aika helppoa polkua, kun ajattelee mitä suo-sukellusta viimeiset 8 km tarjoaa. Vauhti pysyy ihan hyvin kurissa. Sykkeet näyttävät ihan ok lukemia… oikeastaan vähän maltillisempia lukemia, kuin mitä aikaisempina vuosina, hyvä! Noin 8 km kohdalla joudun kokonaan unohtamaan sykkeiden mukaan juoksemisen, nimittäin koko matkan löysällä ollut sykevyö lähtee lopulta niin alas, että otan sen kokonaan pois. Yritin vähän aikaa kiristää sitä, mutta ei oikein onnistunut ja lopulta päätän pistää vyön shortsejen takataskuun. Säätämisen jälkeen seuraani liittyvät AP ja kumppanit. Siinä vaihdetaan jokunen sana ja välillä kompastellaan.

Sykevyö episodin aikana satuin sopivasti vilauttelemaan mahaani juuri valokuvaajan kohdalla. Kiukuspäissäni huudin kuvaajalle melko äkäisesti ”älä sit julkaise näitä kuvia.” Jos tunnistat itsesi, niin pahoittelut tuosta. Pelkäsin varmaan, että napanöyhtää näkyy.

bodomtrail2017_karriJalava

Kuva: Karri Jalava

Ensimmäisen kierroksen viimeiset polkumetrit ja sitten tuttu hiekkaosuus ja maalialueelta kohti viimeistä 8 km kierrosta. Hiekkaosuudella tutkin kelloani ja mietin vauhtiani verrattuna edelliseen vuoteen. Olin itseasiassa ihan samassa vauhdissa, kuin edellisenä vuotena. Olinkohan taas aloittanut liian kovaa? Sykkeiden perusteella en osannut sanoa mitään, mutta fiilis oli ainakin ihan hyvä ja pirteä.

Näyttökuva 2017-05-07 kello 21.40.04

Vuoden 2016 ajat.

Näyttökuva 2017-05-07 kello 21.39.54

Vuoden 2017 ajat. Tarkkaa työtä! Aivan samat ajat 12 km spotterilla ja maalialueella!

AP:n kanssa aloitettiin toinen kierros rinta-rinnan. Jonkun matkaa juostiin kimpassa, kunnes AP näytti, että tänään kulkee ja jätti meikäläisen yksin ihailemaan maisemia. Lopulta hän juoksi loisto juoksun ja maalissa eroa meidän välillä oli n. 3 minuuttia hänen edukseen. Vaikka seurani ei kelvannutkaan, niin ei tässä hätää. Tämä 8 km kierros on sellaista rymyämistä, että kaikkea voi tapahtua. Juoksu sujuukin ihan kivasti, ehkä vähän laiskasti, mutta omaa tahtia edeten. Aikaisempina vuosina olen aina saanut suohon upotessa kunnon kramppeja ja nyt pyrin välttämään niitä ja onnistuin siinä! Tosin ensimmäistä kertaa taisin upota suohon polvea myöten.

bodomtrail2017_jarmoKoskela

Kuva: Jarmo Koskela

Vaikka muutama juoksija toisella kierroksella meneekin ohitseni, onnistun myös itse ohittamaan jonkun. Missään vaiheessa ei tule noutajaa, vaan juoksu sujuu tasaista tahtia. Kyllähän lopussa vauhti laiskistuu, mutta suuremmat tuskan tunteet puuttuvat. Viime vuonna kun olin ihan hämärän rajamailla. Vaikka kisan lopussa edelläni juoksevat saavatkin minuun kunnolla eroa, olen silti tyytyväinen juoksuuni. Loppuaika näyttää 1:55 ja vajaan minuutin parannus edelliseen vuoteen. Se miellyttää, nimittäin ennen kisaa ajattelin, että tulee olemaan suuri haaste juosta edes sama aika. Treenit kun ovat enemmän keskittyneet pitempiä matkoja ja etenkin Karhunkierrosta silmällä pitäen. Toisaalta ajatuksiini on myös hiipinyt se, että olisiko päässyt vielä kovempaa, kun sitä noutajaa ei tullut..?

Fiilis ja järjestelyt Bodom Traililla oli jälleen huippuluokkaa! Iso kiitos järjestäjille ja talkoolaisille! Kiitos myös siitä, että olette ainakin kolmena vuotena peräkkäin tilanneet auringon paikalle!

Tästä on ihan kiva lähteä valmistautumaan Karhunkierroksen 80 km urakkaan. Vielä kolme viikkoa höntsää ja sitten päästään katsomaan kuinka Kuusamossa kulkee.. ja tarvitaanko siellä lumikenkiä.

Tulokset: http://my2.raceresult.com/66845/?lang=en#0_80E0B3

IMG_9988

Naisten TOP6

IMG_0001

Miesten TOP6

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Bodom Trail 21 km – Herätys kisakauteen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s