Eipä ole yllätys, että meidän perhe vietti jälleen talvilomaa Ylläksellä. Mietittiin tällä kertaa muitakin vaihtoehtoja, mutta minä jääräpäänä vänkäsin, että mentäisiin jälleen Suomen hienoimpiin tunturimaisemiin hiihtelemään. Lähes kaikissa Lapin hiihtokeskuksissa tullut käytyä ja kyllä se Ylläs on vaan oma suosikki. Hyvät rinteet ja Kesänkijärven murtsikkamaisemat ovat henkeäsalpaavan upeat! Mahdollisuus hiihtää murtsikkaa erittäin raskaan ja näyttävän Kukastunturin huipulle on harvinaista herkkua!
Vietettiin yhteensä kolme päivää rinteessä. Oli hieno huomata kuinka meidän pojat ovat kehittyneet ja pystyttiin taas mennä astetta haastavimpiin rinteisiin laskemaan. Pujotteluihin itselle tuli lisää mielenkiintoa kun sain juuri ennen reissua uudet Vallon Freebirds laskettelulasit. Innolla odotin, että tämä optiikka-nörtti pääsi niitä testaamaan. Oli hyvät, mutta lisää niistä toisessa kirjoituksessa. Itsellä oli mukana leveämmät sukset ja randokamat, mutta offari-seikkailut jäi tällä kertaa tekemättä. Lunta Ylläksellä oli erittäin heikosti. Mm. Kesängillä ja Kellostapulilla kiviä näkyi aika reilusti.
Murtomaahiihtoa ei tullut tehtyä ihan yhtä paljoa kuin viime vuonna. Teimme kyllä kivasti koko perheen hiihtoretkiä. Pojat ovat kasvaneet, niin uskalsi pidentää hiihtolenkkejä. Käytiin mm. 8 km Kesängin Keitaan hiihtolenkillä. Keitaan letut olivat hyvä porkkana jaksaa perille asti. Pidempi ja huomattavasti raskaampi koko perheen lenkki oli kun hiihdettiin Kesänkitunturin puurajalle Tahkokuruun. Tällä lenkillä menomatka oli todellista taistelua kun lähes koko matka oli ylämäkeä. Hyvin lapset kyllä taistelivat ja päästiin lopulta Tahkokurun tulipaikalle grillailemaan. Takaisin päin olikin sitten kiva lasketella. Välillä vauhti kiihtyi aika paljon ja auraamiselle tuli käyttöä. Maalissa kello näytti lukemiksi 10 km, joka oli hienosti meidän poikien ennätysmatka. Tulipa loistava fiilis koko perheelle!
Muita hyviä hiihtohetkiä oli Ylläksen lasten Riemuhiihto. Pojat osallistuivat ensimmäistä kertaa hiihtokilpailuun ja yrityksen puutteesta ei voi moittia. Ihan ei vauhti riittänyt kirkkaimmille sijoille, mutta kokemuksena tapahtuma oli aivan loistava! Palkintojenjako auditoriossa kruunasi upea päivän! Juttua riitti kivasti kisan jälkeen.
Omista hiihdoistani paras lenkki oli jälleen kerran Kukastunturille hiihto. Tällä kertaa päätin hiihdellä laskettelupäivän jälkeen, auringonlaskun aikaan. Kyllä oli taas raskas tuo Kukastunturin nousu! Otti taas hyvin mehut pois! Onneks huipulla on aina pakko ottaa selfiet ja siinä samalla saa sykkeet takaisin kuriin. Matkaa tällä lenkillä tuli yhteensä n. 25 km. Lenkki venyi sen verran myöhään, että vika kymppi tuli hiihdeltyä otsalamppu päässä.
Ai että, jaksaakohan sitä taas odottaa ensi talveen. Ehkä ei ja on kesällä keskittävä joku reissu. Anyway jälleen loistava talviloma takana. Harmi vaan, että juuri kun pääsi kunnon hiihtojen makuun niin talvi loppui Etelä-Suomessa. Toivotaan ensi talvesta parempaa! Nyt jatkaa fillari ja lenkkarit!
OKSANEN 
0 comments on “Hiihtoloma 2025”